Liikunnasta läksyä?
Vuoden 2024 Move!-mittausten tulosten mukaan vantaalaisten viides- ja kahdeksasluokkalaisten tyttöjen fyysinen toimintakyky on heikentynyt. Liikuntaa tulisi sisällyttää koulupäivään sekä liikuntaläksyillä voitaisiin vaikuttaa oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen vapaa-ajalla. Lapsia ja nuoria olisi hyvä osallistaa enemmän liikuntapalveluiden suunnitteluun, jotta niistä saataisiin mahdollisimman vaikuttavia.
Muutama päivä sitten julkistettiin uudet Move! -mittausten tulokset. Mittauksilla viides ja kahdeksasluokkalaiset saavat tietoa fyysisestä toimintakyvystään. Oppilaan tulokset suhteutetaan kolmeen eri tasoon. Ylimmällä tasolla oppilaan toiminta on hyvinvointia edistävää, keskimmäisellä tasolla fyysinen toimintakyky pysyy ennallaan ja alimmalla tasolla oppilaalla on haasteita selvitä arjen toiminnoista. Vuoden 2024 tuloksissa viidesluokkalaisten fyysinen toimintakyky oli parantunut, mutta kahdeksasluokkalaisten tyttöjen heikentynyt. Etenkin kahdeksasluokkalaisten tyttöjen tulos Vantaalla oli huolestuttava. Jopa 54 prosentilla kahdeksasluokkalaisista vantaalaistytöistä fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia haittaavalla tasolla, kun taas koko Suomen kahdeksasluokkalaisista tytöistä huonoimpaan tulosluokkaan kuuluu 42,8 prosenttia. Vantaalaisten kahdeksasluokkalaisten tyttöjen ja poikien tulokset olivat heikoimpia liikkuvutta testaavissa liikkeissä verrattuna koko Suomen tuloksiin. Lasten ja nuorten liikuntasuosituksissa 7-17- vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä, samalla kun runsasta ja pitkäkestoista paikallaan oloa tulee välttää. (Liikuntatieteellinen seura 2021.) Kuinka voisimme parantaa lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä?
Vantaan liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti totesi Vantaan Sanomissa 12.12.2024, että toivoo enemmän keskustelua siitä millaisen arjen koulu ja koti tarjoavat lapselle. Olen tästä Kallislahden kanssa samoilla linjoilla. Lapset omaksuvat liikkumistavat ja -tottumukset kotona, lisäksi koulut ja oppilaitokset vaikuttavat oppilaiden mahdollisuuksiin liikkua. Voisiko kouluissa lisätä fyysistä aktiivisuutta oppitunneilla? Liikuntatuntien lisääminen olisi ihanteellista, mutta kustannustehokkain tapa olisi vähentää istumista muilla oppitunneilla. Olen huomannut, että jos lapsillani on esimerkiksi retki museoon tiistaina, niin torstain liikuntatunnit perutaan ja tunnit, joiden päälle retki on mennyt, pidetään liikuntatuntien tilalla. Onko meillä varaa perua viikon ainoat liikuntatunnit koulussa? Liikunnanopetuksen tulisi olla samanarvoista muiden oppiaineiden kanssa.
Liikunnasta voi antaa läksyä ja osallistaa näin perheitä liikkumaan yhdessä. Liikunta & Tiede- lehden 4/2022 artikkelissa kerrottiin tutkimuksesta, jossa kokeiltiin liikuntaläksyjä yläkoululaisilla tytöillä. Läksyt olivat oppilaille vapaaehtoisia, eivätkä vaikuttaneet arvosanaan. Silti tytöistä noin 80% teki läksyt aina. Liikuntaläksyt eivät vaatineet koululta lisäresursseja ja näin ollen kuormittivat vain vähän koulua ja kokeilu oli helposti toteutettavissa. Oppilaat osallistuivat tehtävien suunnitteluun, joka lisäsi heidän autonomian tunnetta. Tehtävät olivat usein sellaisia, joilla pyrittiin osallistamaan myös perheitä esim. neuvomalla toisille kyykkytekniikkaa tai ottamaan joku mukaan lenkille. Tehtävät eivät vaatineet erityisiä välineitä ja olivat suoritettavissa kotona tai sen lähiympäristössä.
Liikkumiseen innostavia pihoja
Koulujen pihojen sekä lasten ja nuorten lähiliikuntapaikkojen suunnitteluun tulisi panostaa ja miettiä niihin lapsia ja nuoria houkuttelevia ja aktivoivia toimintoja. Toivottavaa olisi, että asukkaat käyttäisivät koulujen pihoja myös koulupäivien jälkeen. Tämä palvelisi lapsia ja perheitä, jotka eivät ole mukana organisoidussa liikunnassa sekä aktivoisi alueen asukkaita omaehtoiseen liikuntaan. Hyviä esimerkkejä tällaisista pihoista ovat Viertolassa sijaitsevat Lauhatien päiväkoti, jonka piha on monipuolinen sekä Peltolan koulun pihan street workout- ja pelialueet.
Harrastaminen ei ole edullista. Joidenkin liikuntalajien harrastaminen alkaa olla mahdotonta jopa keskituloisille perheille. Harrastusten hinnan nousu 2000-luvulla on vaikuttanut niin, että läheskään kaikilla perheillä ei ole mahdollisuutta kustantaa lapselle harrastusta. Tämä lisää eriarvoisuutta ja syrjäytymisriskiä sekä terveyspalvelujen menoja tulevaisuudessa. Olikin hienoa lukea, että Vantaan kaupunginvaltuuston viides juhlapäätös oli perustaa juhlarahasto lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseen. Pitää kuitenkin muistaa, että ohjatussa liikuntaharrastuksessa käyminen ei tee autuaaksi. Kolmet liikuntaharjoitukset viikossa eivät riitä, jos lapsi ei liiku muuten. Arjen pitää olla aktiivista.
Liikunnalla nostetta oppimistuloksiin ja kouluviihtyvyyteen
Fyysisen toimintakyvyn lisäksi on tunnistettu huoli lasten ja nuorten koulumenestyksen heikentymisestä. Liikunta on positiivisessa yhteydessä luku- ja laskutaitoon. Etenkin koulussa välitunneilla tapahtuvalla liikunnalla tai oppitunteihin integroidulla liikunnalla on ollut myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin. (Liikkuva opiskelu 2024.) Myös vapaa-ajalla liikkuvien lasten koulumenestys on parempaa. Koulupäivien aikana tapahtuvalla liikunnalla voidaan tukea lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä, oppimistuloksia sekä kouluviihtyvyyttä.
Olenkin miettinyt, että tiedämmekö oikeasti mitä lapset ja nuoret haluavat vai oletammeko vain tietävämme? Helposti teemme asioista oletuksia, emmekä tarkastele asioita niin sanotusti boksin ulkopuolelta. Suunnittelu ja päätökset tehdään aikuisten kesken hallinnon kokouksissa. Kaipaisin ideointiin ja kehittämiseen rohkeampaa otetta. Siksi lapsia ja nuoria voisi ottaa mukaan vieläkin enemmän vaikuttamaan heille tarjottaviin liikuntapalveluihin. He ovat oman ikäryhmänsä parhaita asiantuntijoita. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota, että kuultaisiin myös heitä, jotka ovat vähän liikkuvia. Tällä saisimme palvelut palvelemaan aidosti kohderyhmää ja niiden vaikuttavuus kasvaisi.
Kääpä, M. 2022. Liikuntaläksyt tukevat yläkoululaisten vapaa-ajan liikkumista. Liikunta & Tiede- lehti 4/2022, s. 61-64. Luettavissa: https://www.lts.fi/media/liikunta-tiede-lehden-artikkelit/4_2022/061-064.pdf
Liikkuva opiskelu 2024. Miksi liikkuminen on tärkeää oppimiselle? Luettavissa: https://liikkuvaopiskelu.fi/miksi-liikkuminen-on-tarkeaa-oppimiselle/
Liikuntatieteellinen seura 2021. Uusi suositus lapsille ja nuorille: Tunti päivässä liikkumista. Luettavissa: https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/uusi-suositus-lapsille-ja-nuorille-tunti-paivassa-liikkumista.html
Opetushallitus 2024. Move!-mittaustuloksia. Luettavissa: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/move-mittaustuloksia