Liikuntamahdollisuudet vaikuttavat kaupunkien vetovoimaan – Vantaa jää jälkeen
Kunnat ja kaupungit tekevät nykyään aktiivisesti brändäystä. Tässä käytetään monesti kaupungin vetovoimatekijöitä, joilla voidaan erottautua muista ja tuoda esiin omaleimaisuutta ja vahvuuksia.
Uusimmassa Liikunta & Tiede-lehdessä oli juttu North Sport Consulting Oy:n toteuttamasta Kuntien liikuntabrändit- kyselystä. Vastaajilta kysyttiin heille tärkeimmistä kuntien liikunta- ja urheilupalveluiden vetovoimatekijöistä sekä nimeämään liikunta- ja urheilupalveluiden kannalta vetovoimaisimpia kuntia.
Merkittävimmäksi vetovoimatekijäksi nousi arki- ja luontoliikkumisen mahdollisuudet, toiseksi liikuntapaikkatarjonta, kolmanneksi seuratoiminnan elinvoimaisuus sekä neljänneksi kilpaurheilun tapahtumatarjonta. Arki- ja luontoliikkumisen mahdollisuuksia olivat muun muassa toimivat kevyen liikenteen väylät, luonnonläheisyys ja ulkoilumaastot. Kysyttäessä liikunta- ja urheilupalveluiden kannalta vetovoimaisimpia kuntia, Tampere nousi sekä naisilla, että miehillä selkeäksi ykköseksi. Kärjessä olivat myös Helsinki, Jyväskylä ja Lahti. Naisilla Vantaa oli toiseksi viimeinen sijalla (14.) ja miehillä viimeisellä sijalla (15.).
Vaikka Vantaa on viime vuosina kehittänyt liikuntapaikkojaan ja investoinut uusiin hankkeisiin, kuten Elmon ja Hakunilan urheilupuistoon, Tikkurilan urheilupuiston uudistussuunnitelmiin sekä uusien liikuntahallien rakentamiseen, kaupungilla on edelleen tehtävää liikunnan edistämisessä. Vantaa jää jälkeen liikunnan vetovoimassa – onko kyse brändäyksen puutteesta vai siitä, että liikuntapalveluihin panostetaan täällä huomattavasti vähemmän, kuin muissa suurissa kaupungeissa? Vuonna 2023 Espoon liikunta- ja ulkoilupalveluiden nettokäyttökustannukset olivat 179 euroa asukasta kohden, Helsingissä vastaava luku oli 169 euroa, Tampereella 155 euroa ja Vantaalla 121 euroa.
Omat haasteensa Vantaalla tuo laajempi ja harvemmin asuttu kaupunkirakenne, kun verrataan Helsinkiin. Tämä tarkoittaa, että liikuntapaikkoihin kulkeminen vaatii pidempiä matkoja ja useammin autoa tai julkista liikennettä. Helsinki ja Espoo hyötyvät ulkoilumahdollisuuksissa sijainnistaan merenrannassa. Tampere sijaitsee taas kahden järven välissä. Vaikka kilpaurheilun tapahtumatarjonta ei ollut merkittävin liikunnan vetovoimatekijä, saattaa isommat tapahtumat luoda ihmisille kuvaa liikunta- ja urheilukaupungista. Tämä selittäisi osaltaan Tampereen sijoittumista mainintojen kärkeen.
Joka tapauksessa tarvitsemme Vantaalla edelleen panostusta liikuntaan. Palveluverkkoa tulisi vielä tarkastella, jotta saisimme luotua helposti saavutettavia liikuntamahdollisuuksia. Liikunnan tulisi olla yksi Vantaan vetovoimatekijöistä, sillä se houkuttelee asukkaita, edistää kansanterveyttä ja auttaa vähentämään kustannuksia.
Lähteet:
Karimäki, A., Norra, J., Turunen, S., & Leskelä, I. Liikuntamahdollisuudet paljon urheilutapahtumia tärkeämpiä kuntien vetovoimatekijöinä. Liikunta & Tiede, 1/25, 20–23.
Kustannukset. (2024, 22. marraskuuta). Kuutoskaupunkivertailu. Luettu 18. maaliskuuta 2025 osoite: www.kuutoskaupunkivertailu.fi/liikuntapalvelut/kustannukset-kuvaus.